Historiaa

Viipurin Metsänkävijät on eräs maamme vanhimmista partiolippukunnista ja kuuluu Suomen Metsänkävijäin Liittoon vuodesta 1921 lähtien. Lippukunta on tällä hetkellä (v.1999) Neuvostoliitolle luovutetulla alueella toimineista partiolippukunnista ainoa vielä omalla nimellään normaalia partiotoimintaa (ns. perinne-senioritoimintaa kyllä on) harjoittava partiolippukunta.

- Vuonna 1917 maaliskuun 5. pv perustettiin Viipurin Klassillisen Lyseon oppilaitten piirissä partiojärjestö Korvenpojat, johtajanaan lehtori A.H. Salonius.

- Vuonna 1921 Suomen Metsänkävijäin Liiton johtajan, tullinhoitaja Ilmari Vainion (IsoHukka) siirryttyä Viipuriin voimistui toiminta suuresti ja lpk muutti nimensä Viipurin Metsänkävijöiksi.

- Aktiivisten lippukunnanjohtajiensa Toivo Valtavuon, Erkki Karvisen, Severi Saarisen ja Aarne Vistalan johdolla lpk kasvoi yli sadan pojan suuruiseksi 1920-luvulla, ja toiminta oli vilkasta ja monipuolista retkineen ja leireineen, ei ainoastaan lpk:n omassa piirissä, vaan myös Suomen Partioliiton ja Metsänkävijäliiton toiminnassa ja Karjalan partiopiirissä. Lippukunnan kokouspaikkoina olivat vv. 1917-19 Viipurin Klassillisen Lyseon toverikunnan kokoushuone, vv. 1919-20 Viipurin Keskuskansakoulu, vv. 1921-22 jälleen Klassillinen Lyseo, vv. 1923-25 Papulan Kansakoulu, v. 1925 KOP:n virkailijain ruokahuone ja vv. 1926-29 jälleen Papulan Kansakoulu, kunnes vihdoin v. 1930 saatiin oma kolo Pesosen talon kellarista. v. 1921 vihittiin lpk:n ensimmäinen Korvenpoikien lippu ja lpk:n 10-vuotisjuhlassa uusi Metsänkävijöiden lippu.

- 1930-luvun tapahtumia olivat useat leirit Säkkijärven Santasaaressa, Seivästöllä, Lyykylässä ja Muolaan Hotakassa, sekä osallistuminen Karjalan Partiopoikapiirin leirille Joutsenossa, Kalevalaleirille Lohjalla ja Kultarantaleirille Naantalissa. Ohjelmassa olivat myös Karjalan Partiopoikapiirin maakuntaviestit. Retkikohteena oli Laihalammin maasto, joka tuli tutuksi myös myöhemmille poikapolville. Kokouspaikkoina olivat vv. 1932 Otsakorpi-Siriuksen kiinteistö, vv. 1933-39 Pesä Karjalankatu 9:ssä sekä Neitsytniemen Kansakouluvv. 1937-39 (Linnan veljeskunta). Lpk:n vetäjinä toimivat Erkki Karvinen ja Aarne Vistala.

- 30.11.1939 alkanut Talvisota lopetti toiminnan Viipurissa, jonne kaikki lpk:n varusteet jäivät.

- Talvisodan jälkeen Helsinkiin siirtyneet lpk:n jäsenet aloittivat toiminnan Ullanlinnan tiloissa Kaivopuistossa. Toiminnan vetäjinä olivat Tuntemattoman Sotilaan Rokkana tutuksi tullut Reino (Ananias) Tolvanen ja Into Honkasalo. Toimivia vartioita oli sudenpentujen lisäksi kaksi.

- Jatkosodan sytyttyä ja Viipurin tultua takaisinvallatuksi aloitettiin kesällä 1942 jälleen toiminta raunioituneessa kotikaupungissa. Kokoustilaksi saatiin kunnostaa kellarikerros Pantsaryhtiön rauniotalossa. Lpk:ssa oli 7 vartiota ja sudenpentuparvi. Koska lpk:n vanhemmat johtajat yksi toisensa jälkeen joutuivat rintamalle,jäi lpk:n vetäminen n. 16-vuotiaitten johtajien harteille. Tehokkasti porukkaa vetivätkin Pentti Kaksonen (Nappi) ja Mauno Porkka. Retki- ja leirikohteina olivat mm. Laihalampi ja Ventelä. Kun Pantsaryhtiötä ryhdyttiin korjaamaan, siirtyi toiminta pari korttelia Haville päin toiseen rauniotaloon Pontuksenkadulla. Tämä toimipaikka jäi lyhytaikaiseksi, sillä 20.6.1944 olivat venäläiset jälleen Viipurin valtiaina.

- Sodan jälkeen oli runsaasti lpk:n jäseniä siirtynyt pääkaupunkiseudulle. Oltiin ilman varusteita ja kokouspaikkaa. Kokouksia pidettiin aluksi Laakson metsässä ja myöhemmin saatiin tilaa Helsingin Metsänkävijöiden Töölön Kololta. Lippukunnassa oli tällöin kolme vartiota ja kolkkaparvi. Retkeilytoiminta oli vilkasta ja leiripaikaksi löytyi moniksi vuosiksi Nuuksion Ruujärvi. Vetäjinä toimivat Mauno Porkka ja Martti Vyyryläinen (Kurre). Erkki Karvisen (Ruskea) muutettua Helsinkiin ja ryhdyttyä vetämään lpk:ta saatiin oma kokouspaikka Karvisten kellariin Naistenklinikan talousrakennuksessa, jossa toimittiin vv. 1947-69. Lippukunnassa oli useita vatioita ja kolkkaparvi. Pidettiin useita lpk-leirejä sekä kesällä että talvella Ruujärvellä, Majalammella, Långön Sulkaniemessä, Virroilla, Isolla Karjakaivolla, Pirttimäessä, Leppävaarassa ja Tervalammilla. Lisäksi osallistuttiin piirin ja Metsänkävijöiden leireille sekä suurleirille Vierumäellä. Osaanottajia oli myös leireillä Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Joel Asikaisen piirtämä lippu vihittiin 24.4.1949.

- HYKS:n rakentamisen alkaessa siirryttiin TVK:n kellariin, jossa toiminta jatkui vuoteen 1977, jolloin kokoustilasta luovuttiin suuresti korotetun vuokran ja lpk:n huonon taloudellisen tilanteen johdosta. Toiminta jatkui tämän jälkeen ilman pysyvää kokouspaikkaa retkeillen ja koripalloa pelaillen aina vuoden 1994 syksyyn asti, jolloin saatiin pysyvä toimitila Myllypurosta, jossa tänään (v. 1999) toimii kaksi vartiota ja sudenpentuparvi. Vartiollinen poikia osallistui Metsänkävijäliiton Mänkiö-98 suurleirille Kemiön Mjösundissa. Uusien poikien ollessa vielä erittäin nuoria, vaivaa lippukuntaa jatkuva johtajapula.